“Kaivos ruokkii meidän luovuutta”
Anna, mikä on oma taustasi outokumpulaisena?
Meidän perhe muutti tänne Outokumpuun Kajaanista 1988. Alunperin tulimme mieheni Matin työn takia, mutta myös sen takia, että halusimme nähdä muutakin maailmaa, kuin pelkkää Kainuuta. Joensuu oli meille jo tuttu paikka, mutta kerran kesälomareissulla eksyimme Outokumpuun.
Silloin ei ollut varaa hotelliin, joten yövyimme Särkiselän rannassa teltassa. Silloin me ihastuttiin siihen, miten kiva paikka tämä Outokumpu on. Löysimme mieheni kanssa molemmat työpaikat paikkakunnalta ja niin päätimme muuttaa neljän pienen poikamme kanssa tänne asumaan.
Sain täältä työpaikan Hovilan päiväkodista lastentarhan opettajana. Olin siellä 9 vuotta ja sen jälkeen työskentely jatkui Pohjoisahon päiväkodilla aina eläkeikään asti.
Mikä on mielestäsi Outokummussa erityistä?
Outokummussa ainutlaatuista on outokumpulaiset ihmiset. Täällä on ystävälliset ja iloiset ihmiset. Täällä ei olla ylpeitä, eikä katsella nokan vartta pitkin toisia. Jossain, kun voi olla semmoisiakin. Minäkin tervehdin kaikki vaikka ei aina muistakaan nimeltä ja siitä tulee itselle hirveän hyvä mieli.
Outokumpuun on tullut ihmisiä monesta paikasta. Kaivos on tarjonnut töitä, joiden perässä on tultu. Kumpulaisuus on kuin tavaramerkki. Jos muualla käydessä rupeaa ihmisiä jututtamaan, niin melkein jokaisella on joku linkki tänne Outokumpuun.
Koen, että se tekee tästä suvaitsevaisen paikkakunnan, kun tänne on tultu muualta, on lähdetty ja jotkut on jääneet.
Tietysti kaivos on erityinen. Minulla on sellainen olo, että se jotenkin ruokkii meidän luovuutta. Minulla tulee siellä kaivoksella mieleen paljon satuja ja runoja. Omaksi ilokseni sitten kirjoittelen.
Top 3 suositusta Outokumpuun matkaavalle?
- Metsät. Outokummussa on mahdottoman hyviä metsiä. Tykkään käydä niissä monissa. Sätöksessä päin on hyviä mustikka- ja tattimetsiä. Minulla on tavoitteena löytää aina entistä parempia sienimetsiä ja niitä on täällä myös löytynyt.
- Särkiselän rannat. Minä tykkään käydä uimassa ja Outokummussa on siihen hyvät mahdollisuudet mm. Särkiselällä. Siellä on yksi semmoinen ranta, että kun aurinko paistaa tietystä suunnasta ja astut rantaveden pehmeään hiekkaan, sieltä nousee pieniä hippuja kuin kultaa. Se on kaunis hetki, kuin sadussa.
- Vanhan kaivoksen riippusilta. Minua pikkuisen pelottaa mennä siihen sillalle, mutta aina menen. Riippusillalla minulle tulee mieleen Tolkienin kertomukset. Tulee sadunomainen tunnelma ja kiitollisuus, että näin lähellä minun kotia on tämä jännittävä ja hieno paikka. Sillalla kannattaa pysähtyä miettimään elämää. Samalla tavalla, kun ylitämme sillan, myös elämässä ylitämme vaikeita asioita. Vaikka silta heiluu ja pelottaa, silti mennään yli.
Millaista on oma elämäsi Outokummussa?
Tämä eläkkeellä olo on mukavaa aikaa. Omat lapset ovat jo aikuisia, mutta onneksi meillä on koirat Peppi ja Liinu kaverina.
Mustikkakorpi on ollut kiva paikka asua, kun metsät ovat lähellä. Käymme paljon marjassa ja sienessä. Outokummussa voi tosiaan tehdä nämäkin retket ilman autoa, kun hyvät metsät ovat niin lähellä.
Minä käyn paljon Hovilan taidetalolla ja toimin myös Outokummun taideyhdistyksen puheenjohtajana. Siellä tehdään nyt paljon savitöitä, maalataan ja ennen kaikkea tavataan ihmisiä. Olen myöskin kaupungin valtuustossa. Sielläkin on mielenkiintoista olla mukana.
Olen siitä aika ylpeä täällä Outokummussa, että sopuisaa porukkaa ollaan. Pystymme yhdessä miettimään asioita ja saamme erilaisia näkökulmia asioihin.
Outokummussa on viime vuosina ollut hieno tapahtuma nimeltä Vanhat Talot. Tämä meidänkin yli 80 vuotta vanha työläiskoti on mukana. Eli tervetuloa vaan meillä kylään tapahtuman aikaan! Ihmiset ovat tapahtumassa hyvin iloisella fiiliksellä. On mukava katsella toisten koteja. Sieltä saa paljon ideoita!